INTERVENTIO

Interventiossa hyödynnetään aiempien tutkimusten lupaavimpia tuloksia moniammatillisten, monitekijäisten ja yksilöllisesti räätälöityjen hoitokeinojen käytöstä käytösoireista kärsivien muistisairaiden ihmisten hoidossa. Intervention perustana on käytösoireesta kärsivän muistisairaan ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen. Käytösoire nähdään ihmisen normaalina reaktiona, sopeutumispyrkimyksenä tai yksilön näkökulmasta muuten mielekkäänä toimintatapana siinä vallitsevassa tilanteessa missä hän on. Intervention erityispiirteitä ovat:

1. käytösoireen tarkastelu psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemisen lähtökohdista

2. interventio toteutetaan yhteistyössä henkilökunnan kanssa

3. henkilökunnalla mahdollisuus mentorisairaanhoitajan jatkuvaan ja vuoden kestävään tukeen

4. omaisten näkeminen merkittävinä yhteistyökumppaneina

5. räätälöityjen keinojen kirjo

Interventio toteutuu moniammatillisessa yhteistyössä henkilökunnan ja omaisten kanssa. Tukitoiminnan rakenteelliset elementit ovat mentorisairaanhoitaja, konsultoiva geriatri, räätälöintikokoukset ja räätälöidyt hoitokeinot. Mentorisairaanhoitaja työparinaan konsultoiva geriatri on henkilökunnan tukemisen ydinhenkilö. Henkilökunnan käytettävissä ovat lisäksi tutkimuksen fysioterapeutin, lauluvalmentajan ja ravitsemusasiantuntijan asiantuntemus.

Käytösoireen syntyyn vaikuttavat moninaiset tekijät, jotka voidaan jakaa fyysisiin (kipu, huono ravitsemus), lääketieteellisiin (lääkkeen haittavaikutus, oheissairaus) ja psykososiaalisiin (kognitiiviset muutokset, ympäristö, vuorovaikutussuhteet, hoitajien työhyvinvointi). Näiden lisäksi tässä tutkimuksessa huomioidaan mahdollisia ihmisen elämänkulkuun, persoonallisuuteen ja kulttuuriin liittyviä tekijöitä (kuvio 2). Räätälöidyt interventiot rakentuvat vaikuttaviin tekijöihin ja niiden ohella vahvasti kunkin asukkaan yksilöllisyyteen. Vaikuttavista tekijöistä suljetaan pois ensimmäisinä mahdolliset fyysiset ja lääketieteelliset tekijät, jotka ovat merkittäviä ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin uhkia. Näiden tunnistamisessa ja niiden vaatimassa hoidossa yhteistyö konsultoivan geriatrin, fysioterapeutin ja ravitsemusasiantuntijan kanssa on tärkeää. Yhteistyötä omaisten kanssa tarvitaan ihmisen persoonallisten ja kulttuuristen tekijöiden sekä elämänkulun ymmärtämisessä ja hyödyntämisessä hoitoprosessin aikana. Koska pyrkimyksenä on intervention aikana saada hyviä käytäntöjä juurtumaan, henkilökuntaa kannustetaan käyttämään keinoja, joiden käyttöä he voivat jatkaa myös tutkimuksen päätyttyä. Tällaisia ovat terapeuttinen vuorovaikutus ja ympäristön parantaminen sekä laulun, liikkumisen ja muistelun käyttö hoitotyössä.



Kuvio 2